Siitä onkin aikaa…
19.2.2007
Omatunto kolkuttaa lekalla päähän. Ei ole ehtinyt oikein mihinkään harjoituksiin ja tämä blogittaminenkin on jäänyt aika pahasti. Kirjoittaminen onkin ensimmäinen askel kohti voittoa tuosta omatunnon ryökäleestä. Toinen askel tapahtuu, kun vihdoin pääsen sunnuntaiharkkoihin. Se tapahtuu, se tulee ehdottomasti tapahtumaan 25.2!
Mutta taasen huomasin, kuinka teatterista voi olla hyötyä ”normaalielämässä”. Vuosikurssimme tekee elämyksellisin keinoin nuorille suunnatun terveyskasvatus radan eli päihdeputken. Draaman keinoin tuomme esille päihteiden ja väkivallan monimuotoisia vaikutuksia. Sain napattua tähän projektiin myös viime kesältä opittua teatteritappelua, josta tein luokalle myös pienen oppitunnin. Välillä tuntuu, ettei tämä minun opiskeluni täytä vaatimuksia perinteisestä koulunkäynnistä, sillä minulla on jopa kivaa koulussa!