Naisista rautatiehen…
18.2.2008
Nyt on sitten tullut luettua Niskavuoren nuoren emännän käsikirjoitus loppuun. Kyllähän se värikäs ja reipas näytelmä taas on! Mielessään alkaa miettiä, mitä asioita sijoittuukaan sinne 1800-luvun lopulle Niskavuoren rusthollin aikaan. Rakoileva historian tuntemus nostaa joitain tapahtumia, mutta empii kuitenkin, että olllaanko sittenkään oikeassa ajassa. Millaisiin vaatteisiin silloin pukeuduttiinkaan? Valaisiko sähkövalot sillon muita kuin Englannin tehtaita?
Juhani Ahon Rautatie taitaa ainakin olla samalta vuosikymmeneltä… Ja hauskasti löytyi myös netistä, että vuonna 1889 naimisissa olevat naiset saivat oikeuden päättää itse tulojensa käytöstä. Mahtoivatkohan Niskavuoren naiset omata oikeuden päättää omista rahoistaan jo aiemmin? Tiedä häntä, mutta vahvoja naisia sieltä ainakin löytyi.
Itse tarvitsisin varmaan nyt samanlaista navigaattoria, jota Johanna syksyllä kaipaili. Aika menee varmaan nykyään niin nopeesti, että talven liukkailla oon luiskahtanut sieltä viisarin kyydistä. Ei oo varma, mikä se identiteetti onkaan ja mihin nyt taas kuuluu. Mutta, kun tarpeeksi jaksaa hypätä, niin pääsee varmastikin sen viisarin kyytiin taas uudestaan.
Ja onneksi päivätkin alkaa oleen jo pitempiä sekä valoisampia, niin huomaa kuinka se kesä ja näytelmä ovat sieltä taas ihanasti tulossa!
Elina
