Kultaisen sydämen resepti
3.2.2009
Erilaisuus on rikkautta. Miksi siis eri tavalla pukeutuvia ihmisiä, maahanmuuttajia tai eri uskontokuntiin kuuluvia hyljeksitään? Jokainen on jossain ulkopuolinen ja erilainen, eikö siis meidän pitäisi osata asettua erilaisen ja väheksytyn asemaan?
Ei kannata katsoa vain kuorta. Ennen kuin tuomitsee luokan takimmaisessa nurkassa istuvan räikeisiin vaatteisiin pukeutuneen oppilaan, olisi hyvä tutustua häneen ja oppia hyväksymään erilaisuus. Ehkä erilaisten kiusaaminen tai väkivallanteot johtuvat siitä, että pelkäämme erilaisuutta. Tai ehkä kadehdimme heitä, kun he uskaltavat olla oma itsensä. Annetaan muillekin mahdollisuus olla onnellisia.
Maahanmuuttajia on Suomessa yhä enemmän, eikä rasismi saa enää jatkua. Jokainen meistä eroaa toisesta jollain tavalla, jollei ulkonäöllisesti niin ainakin luonteenpiirteiltään. Mikä ikävystyttävä paikka maailma olisikaan, jos kaikki näyttäisivät samalta ja pukeutuisivat niihin samoihin H&M:n farkkuihin.
Kukaan ei varmaankaan halua pilata toisen elämää. Jos rehellinen maahanmuuttaja ei saa työtä, hänen elintasonsa laskee, ja hän saattaa joutua turvautumaan laittomiin keinoihin. Osa rikollisuudesta voi siis olla toisten aiheuttamaa.
Kaikki tulkitsevat erilaisuuden eri tavalla. Toisen mielestä tummaihoinen on erilainen ja toisinpäin, eri uskontokunnat pitävät toisia uskontoja väärinä, jne. Jos huomaa ajattelevansa kovinkin usein tämänsuuntaisia asioita, on hyvä miettiä asiaa toistenkin kannalta ja pohtia: olemmeko loppujen lopuksi niinkään erilaisia? Toki pidämme eri asioista ja teemme erilaisia juttuja, mutta me olemme kaikki kuitenkin ihmisiä. Sellainen ihminen, joka ymmärtää ja kunnioittaa toisia ihmisiä, sellaisiakin, joiden elämäntapoihin tai vastaavaan ei ole itse tottunut, omistaa laajan ja kultaisen sydämen.
Anna-Kaisa, Maarit, Jenny ja Mirjami